Kirjailija Juhani Aho

Kansalliskirjailija Juhani Aho

Juhani Aho (1861-1921), oikealta nimeltään Johannes Brofeldt, syntyi Lapinlahdella Väärnin pappilassa. Ahon isä Theodor Brofeldt isännöi Iisalmen kappalaisena Mansikkaniemen pikkupappilaa Koljonvirralla, jossa Aho vietti varhaisvuotensa. Yksinkertaisesta uskonnollisesta kodista Juhani Aho lähti opiskelemaan Kuopioon ja myöhemmin Helsinkiin. Perhesiteet ja maalaispitäjän ilmapiiri saivat hänet silti palaamaan mielellään lapsuuden maisemiin ja tunnelmiin. Rovastinpappilan iloinen seuraelämä ja herännäisseurat päätyivät sittemmin myös kirjallisiksi aiheiksi Ahon teoksiin.

Juhani Aho oli ensimmäisiä suomalaisia ammattikirjailijoita. Rautatie (1884), Yksin (1890), Papin rouva (1893) ja Juha (1911) ovat suomenkielisen kirjallisuuden klassikoita. Realistina ja luonnonlyyrikkona aloittanut Aho tunnetaan lämpimistä tunnelmallisista kansankuvauksistaan ja osuvista luonnetulkinnoistaan. Nuori Aho sai uransa alkuvaiheessa toimittajana ja aloittelevana kirjailijana aikaan myrskyistä keskustelua ajankohtaisista aiheista. Kielitaistelussa jyrkästi suomenmielinen kynäilijä otti kirjoituksissaan kantaa myös muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Järnefeltien, Minna Canthin ja muun yhteiskunnallisen älymystön piirissä käydyt keskustelut antoivat suuntaa myös kirjailija Ahon ajatuksille ja työlle. Useat teokset saivatkin muotonsa vuorovaikutuksessa läheisten kanssa. Kirjailijan henkilökohtaiset rakkaus- ja ystävyyssuhteet sekä kirpeät välirikot limittyvät aatteellisten ja kirjallisten vaikutteiden kanssa. Juhani Aho avioitui taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa vuonna 1891. Boheemin pariskunnan epäsovinnainen elämä sopi taiteellisen työn luonteeseen. Yhteiskunnalliset luottamustoimet vetivät Ahoa Helsinkiin ja sinne perhe muutti myös poikien koulun tähden.

Juhani Aho sai kunniatohtorin arvon vuonna 1907. Myöhemmin tarjottua professorin arvonimeä hän ei ottanut vastaan. Juhani Ahon hautajaiset 12.8.1921 olivat kansallinen surujuhla. Aho oli aikansa johtava kirjailija ja ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija, joka eli kirjallisella työllään. Hänen kirjallinen toimintansa kesti 1880-luvun alusta 1920-luvun alkuun. Viimeisinä vuosina Ahoa viehätti kalastus ja varsinkin perhokalastus Huopanankoskella. Hänen kerrotaan sanoneen, että viehätys oli niin voimakasta, että hän tunsi olevansa parempi kalamies kuin kynämies. Juhani Aho on haudattu Iisalmeen Kustaa Aadolfin kirkon hautausmaalle.

Takaisin ylös